Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja
tarkku

Lähestulkoon viiskymppinen iloinen nainen neuloo, virkkaa, ompelee sekä leikkoo, katkoo, repii, rypistää ja silppuaa paperia - lopputuloksena vaihtelevan laatuisia kortteja.
Silloin tällöin tulee myös täytettyä pieniä reikiä risteillä.
Niin Kesät, Syksyt kuin Talvet ja Keväätkin kuluvat iloisesti keikkaillen Rockin tahdissa!

18.05.2012 - 14:40
Edelliset unisukat kuluivat päkiän kohdilta ihan puhki. Enkä ruvennut niitä parsimaan - tokkopa olisin edes osannut tuota taitoa omata.
Laiskuuden piikkiin tuon taidon opettelun voi kyllä kategorioida ihan varmasti. Helpompaa oli ottaa lanka ja puikot käteen ja ruveta uusia sukkia neulomaan.

Näytelmäharjoituksissa kun aina oli vapaata välillä. Siis vapaata aikaa kun omaa monologiani ei hiottu, niin katsomossa odottelin vuoroani ja neuloin odotellessani ukkokullalle unisukkaa. Hyödynsin tuon lepohetken rentoutumalla neuletyön ääressä.

         
                              Ukkokullan unisukat
                                     koko 45
                                puikot: 2½ mm
                              lanka: Panda Print
                                 kulutus: 80 g


18.05.2012 - 14:25
Näin sitä sitten tämä toukokuukin hurahti yli puolenvälin ihan siivillä surprise

Blogin päivitykset laahaavat oikein urakalla jälkijunassa. On tullut muutama korttikin tehtyä ja keskeneräiset neulomukset saatu valmiiksi, mutta tää päivitysasia on ihan hukassa.
Jotunin monologi näytelmästä enää yksi esitys jäljellä, ja sitten saa kesä alkaa harrastusten osalta.

Teatteri Piironki kirmaa kesälaitumille etsimään elämäniloa tulevalle syksylle, sillä Jotuni jatkuu syksyllä intoa pursuten!
Olemme saaneet esiintyä melko täysille katsomoille, joten hyvillä mielin voimme lomailla.

Tähän postaankin sitten kuvat neljästä onnittelukortista, jotka tuossa muutama viikko sitten askartelin.
Porin Seudun MS-yhdistys oli kiinnostunut käsintehdyistä korteistani - josko he niitä omiin tarpeisiinsa minulta tilaisivat. Niinpä sitten tein muutaman malliksi ja johtokunnalle esittelin. Josko nyt hehkuva kortteilukipinä olisi saanut tarvitsemaansa inspiraatiopuhallusta leimahtaakseen liekkiin ja innostaakseen korttiaskarteluun takaisin.

                  
                  
                  
                  

Kortteihin lisään vielä onnittelutekstin, joko leimaamalla tai kohotus tyynyillä toivotuksen.


04.04.2012 - 21:40
Syyskuussa 2011 tää huhtikuun 2012 kiire oli vielä niin kaukana. Nyt kun se on totta niin tuntuu päivien lipuvan ohi kuin kaarnalaiva kevätpurossa.
Viikko-ohjelma koostui kerran viikossa tiistaisin näytelmäpiirin harjoituksista ja keskiviikkoisin lausuntapiirin kokoontumisesta, ja tammikuusta alkaen olemme kokoontuneet näytelmän esittämistä varten myös perjantai-iltaisin.
Lausuntapiirillä on myös ollut lisänä satunnaisesti yksilöityjä kakkosharjoituksia. Silti olen jaksanut vielä rentoutua neuletöitäni puikotellessa ja saanut jotain valmistakin aikaiseksi.

Molempiin harjoituksiin olen kyllä ottanut mukaani sillä hetkellä työnalla olevan pikkuneuleen. Käsityöpussistani olen kaivanut esille joko keskeneräisen sukan tai päättelyä vaille valmiin lapasen. Neulakinnastakin neulasin eräänä tiistaina ja keskiviikkona, kun omaa vuoroani kulisseissa odotin. Arpajaispalkinnoiksi valmistui siis tällekin keväälle näytelmän väliajalla arvottavaksi villasukkia ja takin alle sopiva pikkuhuivi.

Pääsiäinen kuluukin tiiviisti harjoituksissa ollen - lavasteiden rakentelua torstaina sekä perjantaina aamupäivällä. Perjantaina, lauantaina sekä maanantaina kenraalit, kunnes ensi-ilta tiistaina klo 19.00

Tämän projektin valmistuttua onkin sitten lausuntapiirin esityksen vuoro. Teemme loppuhionnan Jotunin novelleista koostuvaan esitykseen. Hiomme muusikoiden kanssa sävelkulut kohdilleen, ettei soraäänet riko tunnelmaa. Toukokuun lopulla viimeinkin kaikki talven aikana työstetyt esitykset ovat ohi, ja kesä kukkamaan perkauksella alkakoon.

                  
       Tämän liljan toivon tulevana kesänä uudella istutuspaikallaan
                             edelleen näin komeasti kukkivan.

         Oikein aurinkoista pääsiäistä teille kaikille heart
30.03.2012 - 09:30
Jotain neulemallia on vaan niin mukava neuloa, että sekin puikottaa uudelleen tarttumaan lankaan.
Näin minullekin kävi cool

Tuskin pyöröpuikkoni oli edellisestä tunikasta ehtinyt "jäähtyä" kun jo loin siihen pinaattitunikaa varten silmukoita.
Lankana vironvilla tietenkin, mutta kirkkaamman värisenä tällä kertaa. Niinpä tunikani sai nimekseen Sateenkaari smiley

Tekniikka oli jo hyvin hallinnassa ja työ edistyi ihan leikiten. Ilosen värisiä raitoja olikin ilahduttavaa neuloa, sillä oikein odotti langalta syntyviä raitoja muodostuvaksi.
Kevään värikylpyni piristää oivasti lumettoman maan keskellä kesäajassa tallustelevaa.


 
                                            Sateenkaaritunika vironvillasta
                                                 pyöröpuikot nro 5,0 mm
                                                   langankulutus 250 g

Tallinnan Karnaluks lankatukussa kävijöille tiedoksi, että tämän ja 24.2.2012 postaamani tunikan langan nimi on Mitmevärviline maavillane löng 100% villaa

Tässä vielä tiedot tunikamallista, jolla olen myös Sateenkaareni neulonut:

Muuten tuon Pinaattitunikan oikea nimi on Raglantunika ja sen ohje löytyy siis SuuriKäsityö lehdestä nro 3/2009 kuva sivulla 14 ja ohje s.56-57

30.03.2012 - 08:50
Kunhan ajan antaa kulua eteenpäin ja aistinsa pitää avoinna, niin aina voi oppia jotain uutta.
Minullekin kävi siis näin smiley

Pikkutyttönä seurasin iso-isoäitini kyljessä kyhnyttäen, kun hän ihan kummallisen mallisella puu (tai luu) neulalla kieputteli ja punoi villalangasta kintaita isoisälleni.
Pappa tarvitsi vuorettomien nahkarukkasten sisälle lämpöiset lapaset, jotta halonhakkuussa sormet pysyisivät lämpiminä.
Ote jäisessä puuklapissa olisi pitävä, eikä pihka likaisi piintyvästi papan käsiä vaan nahkarukkanen saisi tulla tahmean täplikkääksi.

Tuo lituskainen, isosilmäinen neula syöpyi muistojeni joukkoon kuitenkin, vaikka vanha-mummo ei taitoaan ehtinytkään minulle opettamaan.
Ensin olin aivan liian pieni tyttönen ja kiinnostus moiseen neulaamiseen jäi varttumisen myötä unholaan.

Kunnes eräänä kesänä Rauman torilla pitsiviikon markkinahumussa törmäsin tutulta näyttäviin kintaisiin blush
Kaksi nuorta tekstiilityön opettajaksi opiskelevaa neitosta olivat neulanneet myyntipöydälleen ihan samanlaisia kintaita kuin papallani oli ollut.
Hurmiossani tuosta ostin heiltä kinnasneulan ja samalla ohjeen neulakinnastekniikkaan - sitten unohdin taas opettelun kokonaan, useaksi vuodeksi sad

Tammikuussa 2012 ilmestyneestä Porin Seudun Kansalaisopiston koulutusoppaasta löysin viimeinkin itselleni kurssin, jossa voisin oppia tuon taidon.
Penkoessani kinnasneulaa kätköstä, rupesi epätoivo jo puristamaan rintaani - olin hukannut sen!
Onneksi päiväkausia jatkuneen penkomisen jälkeen neula viimeinkin löytyi, ja pystyin huokaisemaan helpotuksesta odotellessani maaliskuun viikonloppukurssia.

Neljän kokoontumiskerran eli 18 opintotunnin jälkeen osaan jo aloittaa, tehdä kulman käännöstä varten ja toisen käännöksen kintaan toiseen päähän.
Neulata kinnasta ranteeseen asti jättäen aukon peukaloa varten. Päätellä työn ja neulata oikean kokoisen peukalon.
            
                     Minun ihan ensimmäiset itse neulaamani neulakintaat.
            
                  Ukkokullalleni piti myös omat kintaat tehdä talvea varten.
                                    Novita Huopanen Lampola / Liinu
                                         langankulutus yht: 154 g

Kiitos Merja Latvalalle selkeästä ja kannustavasta opetuksesta maaliskuussa 2012 smiley





20.03.2012 - 14:18
Päivä, jona lähdimme paluumatkalle kohti Poria, sisälsi kuitenkin vielä huipennuksen ja sai silmäkulmatkin kyyneltymään. Ei surusta vaan ilosta.
Minnan pirteästä olemuksesta ja lämpimästä kutsusta vierailemaan hänen työpaikalleen.

Kävelymatka kirkkaassa auringonpaisteisessa säässä ei ollut pitkä, mutta matkaan kuluvan ajan arviointi meni pieleen - olimme etuajassa kohteessamme.
Eipä tuo silti haitannut ukkokultaani ja minua, Yleisradion vahtimestari oli mitä sydämellisin herrasmies ohjatessaan meidät naulakoille ja kahvioon kupposelle kuumaa kahvia.

Lounastauoltaan päästyään myös Minna saapui luoksemme ja siirryimme toisen kahvikupposen ääreen rupattelemaan.

Minnan kanssa olen pitänyt yhteyttä jo parin vuoden ajan, ja nyt tuolla naamakirjassa vaihdetaan ajatuksia myös toistemme kanssa.
Olen seurannut Minnan tv-työskentelyä meidän yhteisestä Kuningaskuluttaja puikkotestauksesta asti, iloinnut hänen uusista haasteistaan ja kaikista niistä loistavista ohjauksista, joita hän meille tavallisille katselijoille on ideariihestään työstänyt.

Nyt odotankin aivan innolla puutarhoista kertovaa sarjaa (M:lta kaksi ohjausta) sekä Paluumuuttajista kertovaa ohjelmasarjaa smiley

Tälle iloiselle ja pippuriselle ystävälleni ojensin sydänlämmöllä neulomani lahjasukat.
                      
Menomatkalla junassa neulomani sukka ei ihan valmiiksi tullut, joten kotiin oli keskeneräisenä se tuotava.
          
              Minnan työhuoneessa ensin tällainen hieman vakavampi otos...
          
                        ...nyt jo herkisteltiin oikein kunnolla laugh


20.03.2012 - 13:35
Kun kerran loma/konserttimatkalle lähdettiin, niin minäpä sitten päätin ja otin yhteyttä kahteen minulle niin läheisiksi tulleeseen ystävääni.
Täältä virtuaalisesta blogimaailmasta olen saanut Sannin rupattelukaverikseni. Tammikuussa 2009 hän aloitti kirjoittamaan omaa Hännätöntä päätä blogiaan,
ja kuinka ollakaan ensimmäisen kommenttini hänelle kirjoitin 29.1.2009

Tuosta hetkestä alkaen olemme toistemme blogeissa vierailleet ja parikertaa tavanneetkin ihan livenä smiley
Niinpä otin Sanniin yhteyttä ja hän ystävällisesti saapui minun ja ukkokultani vieraaksi majapaikka hotelliimme.
Rupattelimme Sannin elämää pyörittävästä opiskelusta kaikkine siihen liittyvine yliopistoriemuineen,
minun työkyvyttömyyseläkepäiviin sopeutumisesta ja ukkokullan työelämän kiireistä.
         
Nää tyttöset sitten fiilistelivät vaaleanpunaisten drinksujen kanssa jälleentapaamistaan.

Iltapäivän kääntyessä alkuillaksi oli sitten vuoro herkkien jäähyväisten. Tämä virtuaalimaailma on meille mahdollistanut sen, että käsitöiden sekä korttiaskartelun kautta voi 
uusia ystäviä saada.
Voi jännittää heidän puolestaan, oli syynä sitten opiskelupaikan saaminen tai se kesätyö. Riemunkiljahdukset saa kirjallisestikin kommentoitua blogeihin ja ennenkaikkea
voi iloita toisen menestymisestä elämän polulla.


20.03.2012 - 08:52
Helmikuun puolivälissä teimme ukkokultani kanssa yhdistetyn musiikki-ystävätapaamis reissun pääkaupunkiin.
Musiikkina nautittiin Hartwall Areenalla konsertoimassa olevan Rammsteinin hittikappaleista koostuvan keikan lumosta
ja pyrojen loimusta istumapaikallemme saakka. Valitettavasti paikkamme olivat loppuunmyydyssä keikassa "ei niin hyvät"
sillä kohtisuoraan lavashow olisi ollut enemmän vilunväreitä antava. Musiikki kuitenkin vei voiton - siksi liput keikalle oli hankittukin!
            
            
          
Näistä kuvista ainakin saa käsityksen kuinka kuumaa noiden liekkien lähellä on, jos meidän istumapaikoillemmekin lämmön lehahdus tuntui.

Keikan jälkeen istuskeltiin vielä hetki hotellin baarissa ja juteltiin Mikkelistä keikalle tulleiden pariskuntien kanssa.
Vertailtiin kokemuksia niin tältä illalta kuin heidän käyntiään Porissa syöksyvirtaus Sonispheressä.
Harmittelivat tapahtunutta, ja toivoivat Porin kaupungin hyödyntävän loistavan konserttipaikan musiikkitapahtumille jatkossakin.
Muutakin musiikkia kun kuitenkin on kuin pelkkä "Porin Jazz Areena" kerran kesällä ja joka vuosi cool
Sillä itäsuomalaiset toivoivat länsisuomen hamuavan musiikilla keikkoja pois pääkaupunkiseudulta.
Meillähän on jo Porispere kirjurissa - hyvä me!


19.03.2012 - 13:40
Yllättäen sain sopivasti nimipäivänäni nämä sukat valmiiksi.
Työnalla ne olivatkin olleet minulla jo tammikuusta asti. Neuloin niitä aina välikäsityönä Anniksella sekä Monikasvojen harjoituksissa.
Joten valmistuminenkin oli sitten sen mukaista, eikä odotteluaikakaan jäänyt hyötykäyttämättä.

        

Tästä samasta langastahan olin jo tuubihuivin Pauliinalle neulonut (tosin tuossa tuo vielä odottaa postiin viemistä) blush
Hupsista - saamaton siis siinäkin suhteessa olen!

         
                                          Perussukat
                                           koko: 40
                                  langankulutus: 59 g
                                       puikot: 2,5 mm 

19.03.2012 - 13:25
Helmikuussa Kokemäen Juustolan lankamyymälästä ostin kauniin vihreää pätkävärjättyä lankaa.
Ihanan pehmoista ja miellyttävää neuloa 100% villaa Schachenmayr nomotta idéna Juvel multi.

Herttainen kauppias lahjoitti minulle myös lapasmallin ohjeen. Ihailin ystäväni sekä hänen tyttärensä käsiä
lämmittäviä dominolapasia, joten arvelin myös tuollaisten neulomisen oppivani, jahka ohje olisi ymmärrykselleni
konstailematon - ja olihan se cheeky

          

                                              Domino-lapaset   
                                                 koko nainen
                                           langankulutus: 68 g
                                              puikot: 3,0 mm
Onneksi muistin kuvata nämä ennenkuin ojensin ne Pian käsiä keväisiä koulumatkoja lämmittämään.
Lankaa ostaessani jo taisin lapasten käyttöosoitteen salaisesti tietäväni, sillä väri on tyttäreni lemppari.