Ainakin kolme vuotta olen toivonut ja odottanut, että yksi suuresti pitämäni musiikin monitoimimies saapuisi tänne Poriin keikalle. Tänä keväänä odotukseni palkittiin!
Koko alkuviikon olin aivan odottavissa täpinöissä ja torstai-iltana H-hetki koitti.
Näytelmän ensi-iltabileistä juoksin Bar Kinoon ja ehdin hyvin, sillä Timo Rautiainen oli juuri nousemassa esiintymislavalle yhtyeensä kanssa.
Olimme mieheni kanssa aivan lavan edessä ja hoilasin lauluja musiikin tahdissa, jonka muuten ainakin basisti huomasi, sillä hän hymyili minulle aina kappaleiden päätyttyä :)
Toisaalta ehkä hän hymyilikin sen vuoksi, että ymmärtäisin lopettaa sen oman laulamiseni ja antaisin esiintyvien taiteijoiden hoitaa hommansa ilman häiriölaulantaa ;)
Onneni täyttymys oli kuitenkin saada Timo samaan kuvaan minun ja mieheni kanssa. Enkä tunne itseäni ollenkaan liian vanhaksi fanittamaan Rautiaista, sillä olenhan syntynyt samalla vuosikymmenellä kuin hän ja mieheni on hänen kanssaan saman ikäinen ja hänellä on monta yli seitsemänkymppistä fania!
Laulaminen sujui Timolta hyvin, kuumeesta huolimatta. Ehkäpä hän oli osannut lääkitä itseään ajoissa, jotta kurkkukipu hieman antautuisi ennen esiintymistä.
Keikka oli todella hyvä, kuullut ja mukana lauletut kappaleet olivat uudemmilta ja aikoja sitten julkaistuilta levyiltä. Väkeä olisi saanut olla paikalla kyllä enemmän.
Tämä kuva kertoo kaiken olotilastani.
Kommentit