On ihanaa omistaa sellainen ystävä kuin Mirja.

Hänen kanssaan ajatuksetkin kulkevat samaa polkua melkein samoilla askelilla. Minun kiilahihnani kyllä vähän luistaa hetkittäin, enkä aina hoksaa sitä vitsin pointtia, mutta Mirja osaa silloinkin vinkata fiksusti missä kohtaa kuuluu nauraa.

No, tämä höpinä saattaa mennä monelta ohi, mutta niin minun kuin Mirjankin tytär kyllä tietää mistä puhun. Kaveria ei jätetä edes kirpputorille yksin lähtemään ja eksymään :)

Tuon ruman kortin ystäväni "tilasi" kommenttilootassa jokunen aika sitten. Ukkokultani innostui siitä niin mahdottomasti, että luovutin kortin askartelun hänelle.

Mielestäni hän ei kyllä onnistunut työssään kovinkaan hyvin.

Ei tuo kortti ole ollenkaan ruma. Sanoisin sen olevan lähinnä realistinen leikkaus perhettämme koskettaneista asioista vuosien varrella.

Pitemmittä puheitta tässä teille ukkokultani tekemä Ruma kortti