Tänään voin vielä onnitella itseäni jaksamisesta. Kuten rakas ukkokultani minulle sanoi: "Reipas tyttö" leivottuani raparperipiirakan iltakahville.

Ai, että raparperipiirakkaa laskiaisena? No nyt kävi niin, kun aamulla kymmenen aikaan sain päähäni sulattaa keittiössä olevan kaappipakastimen. Siellä olevat pakasteet roudasin kellarissa olevaan pieneen, puolillaan olevaan arkkupakastimeen enkä halunnut enää "säästää" raparperirasiaa kauempaa. Joten siitä oli leivottava piirakka.

Kummalinen mielenhäiriö pakastimen sulatusoperaatio ei kuitenkaan ollut ainoa tälle päivälle sattunut. Sulamista odotellessa neuloin olohuoneessa punaista helmineule villapuseroani noin 30 cm ampumahiihtoa katsellen. Antaas kattoa kuinka monta virhettä sain aikaiseksi samalla SilmäniskuUkkokulta auttoi jäiden sulatuksessa tai paremminkin jään keräilyssä hyllyiltä, sen pehmennettyä hieman.

Jätin pakastimen oven auki tuulettaakseni kaappia hetken, joten joutoaika oli käytettävä tehokkaasti. Siispä keittiön ikkunan pesu ja verhojen vaihto. Lämpömittarikaan ei näyttänyt aurinkoisella seinustalla pakkasasteita, ei siis jäätymisvaaraa pesuvedellä.

Tulipahan tänään siis tehtyä kaksi kauan siirtämääni "tarttis joskus tehdä"- työtä pois päiväjärjestyksestä ja vielä herkuteltavaksi raikas piirakka iltakahville.

Olin pitkästä aikaa reipas tyttö!

Muoks ;) 23.2.2009

Ukkokultani kirjoitti tähän postaukseen niin ihanan kommentin. Kyynelhelmi ihan kihosi silmäkulmaan sitä lukiessa! Kyllä minulla on ihana oma ukko Pusu