Ainahan se tuntuu haikealta kun lomapäivät loppuvat ja arkeen palaaminen on edessä. Lomalla kun tulee tehtyä niitä rästiin jääneitä töitä, ja sinne tulee kasattuakin niitä niin paljon. "Mä teen tuon sitten kun oon lomalla" tyyli on varmaan meillä jokaisella hallinnassa. Näin toimin siis minäkin ja tein sen minkä taisin, mutta vielä jäi tekemättäkin.

Puoliltapäivin tuona auvoisena tiistaina 28.4.09 päätin piipahtaa lempiblogeissani ja olisin pudonnut pyrstölleni, ellen olisi tukevasti jo istunut tuolissa. Liisalta aukesi oikein iso ilon aihe!

1104330avrhtnhoax.jpg

Hän on tulossa Hartwall Areenalle perheensä kanssa lauantaina 19.9.2009 ja kuinka ollakaan myös minä ja ukkokultakin olemme siellä!

En voinut ensin edes uskoa tätä todeksi! Pikapikaa Liisaan yhteys, majapaikan selvitys ja pyörät pyörimään huonevarausta varten, ja nyt me sitten vielä yövymmekin samassa hotellissa.

Voi miten onnellinen olenkaan! Pia Piiperolle soitin asiasta heti, mutta ukkokullalleni jaksoin olla kertomatta iltaan asti, sitten en voinut pidätellä enää. Hänkin oli mielissään, että minä tapaan Liisan "in real life" eikä hän olekaan syyskuun 19. jälkeen "vain netissä" tapaamani lämmin ystävä.

Onneksi tämä syksyn odotus on yhteistä halki Suomen, niin idässä kuin lännessäkin. Liisalla on tähän odotukseen oma laskuri, onneksi!