Kuten otsikossa jo lyhyesti kerroin, viime yö kului kokonaan valvoen. Kylkeä ei pystynyt kääntää ja pohkeet särkivät, eikä loppua näy. Särkylääkkeetkään eivät nyt tunnu auttavan yhtään.

Olen ruvennut jo oikein pelkäämään nukkumaan menoa, sillä uni ei todellakaan ole minulla rauhallista. Ukkokultakin oli heräillyt pari kertaa minun tuhtaamiseeni ja hän jos kuka tarvitsisi unta yöllä.

Kaipa tämä päivä tästä vielä iloksi muuttuu. Ulkona on oikein kunnon hernerokkasumu, ihan samanlainen kuin elokuvassa "Sumujen silta" tai "Usva". Jos tämä särky ei tämän päivän aikana yhtään hellitä, niin taitaa tuo kauhuleffa-usva vetää voiton minunkin olemukseeni Silmänisku